Ruoka vaikuttaa paitsi fyysiseen myös henkiseen hyvinvointiin. Hyvä ruoka vapauttaa mielihyvän tunnetta aikaansaavia hormoneja. Tietty haju tai maku voi tuoda mieleen unohduksiin jääneitä muistoja jopa lapsuudesta saakka.

Ruuasta nauttiminen edistää myös ravitsemusta. Mieluisaksi koettua ruokaa syödään usein enemmän, jolloin siitä saadaan myös enemmän ravintoaineita.
Mustikkaruispuuro
 
Kaunis kattaus, sopiva lämpötila, miellyttävä valaistus
Pöydän kauniilla kattauksella on todettu olevan vaikutus syödyn ruuan määrään. Siisti pöytäliina, kauniit ja toimivat ruokailuvälineet sekä helposti käsillä oleva ruoka lisäävät ruokahalua ja kannustavat syömään.

Kauniisti tarjoiltu ateria herättää ruokahalua, jolloin ateria maistuukin paremmalta. Kun ruokailutilassa on mukava ja helppo olla, siellä vietetään enemmän aikaa ja syöminen on mukavampaa. Rento mielentila lisää ruokahalua ja ruuasta nauttimista. Ruokailutilan viihtyisyyttä voi lisätä esimerkiksi musiikin avulla.

Ruokailutilan merkitys korostuu erityisesti palvelutaloissa ja pitkäaikaishoidossa, mutta myös kotona siihen kannattaa panostaa. Muistisairaiden on todettu syövän enemmän ja aktiivisemmin, kun heille on soitettu musiikkia ruokailutilanteessa.

Liian lämmin ruokailutila voi heikentää ruokahalua. Lämmin ja ei liian kirkas valaistus saattaa puolestaan rentouttaa ja lisätä ruokahalua.

Kattauksella voi myös helpottaa näkövaikeuksista kärsivien ruokailua. Värilliset reunat auttavat hahmottamaan lautasen ja siinä olevan ruuan sijaintia ja mukissa oleva värillinen kahva voi auttaa siihen tarttumisessa.

Liikuntavaikeuksista kärsivien ruokailua helpottaa, kun ruoka on valmiiksi pöydässä ja helposti käden ulottuvilla.

Syödään yhdessä
Yhdessä muiden kanssa syömisen on todettu lisäävän ruokailun kestoa, syödyn ruuan määrää sekä siitä nauttimista. Ruokailun voi esimerkiksi ajoittaa samaan aikaan puolison kanssa tai kutsua ystäviä, sukulaisia tai naapureita syömään tai lähteä esimerkiksi palvelutaloon tai lounasravintolaan syömään.

Aterian lomassa on mukava rauhoittua pöydän ääreen vaihtamaan kuulumiset. Syömiseen on syytä muutoinkin varata tarpeeksi aikaa, etenkin jos syöminen on vaikeutunut. Kiireessä syömisestä tulee enemmänkin suoritus, josta ei nauti, eikä ruuan laatukaan ole välttämättä riittävä.

Yrttejä maustamaan
Haju- ja makuaisti ovat ruuan maistuvuuden kannalta tärkeimmät aistit. Ikääntyessä nämä aistit saattavat heiketä, jolloin ruuan riittävä maustaminen on tarpeen. Suurin osa ruuan mausta aistitaan itse asiassa hajuaistilla, joten suolan lisääminen ruokaan ei ole paras keino maistuvuuden lisäämiseksi. Mausteiden ja yrttien runsaampi käyttö sen sijaan on tehokas ja terveellinen keino vahvistaa ruuan makua.
Sienimunakas
 
Maistuvuuteen vaikuttaa ulkonäkö ja suutuntuma
Ruuasta nauttimista voi lisätä koostamalla aterian erilaisista osista. Syödessä voi tulla kylläiseksi tietylle maulle, hajulle, suutuntumalle tai jopa värille, vaikka näiltä ominaisuuksiltaan erilaista ruokaa jaksaisi vielä syödä. Esimerkiksi kasvisten syöntiä voi lisätä valitsemalla lautaselle erilaisia kasviksia, joista osa voi olla kypsiä ja osa tuoreita. Toisaalta myös kylläisyys hyvän makuiseksi koettuun ruokaan voi kehittyä hitaammin.

Vääränlainen suutuntuma voi heikentää hyvänmakuisenkin aterian maistuvuutta. Suutuntuman miellyttävyyteen vaikuttaa suuresti se, millainen sen odotetaan olevan tai millainen se on aiemmin ollut. Tämän vuoksi syömisvaikeuksista kärsivät saattavat syödä enemmän ruokaa sen tavanomaisessa muodossa kuin esimerkiksi soseutettuna.

Ruuan lämpötila vaikuttaa sen makuun ja rakenteeseen. Lämpimänä tarjottavia annoksia onkin syytä lämmittää tarpeeksi, jotta ne voi kokea mahdollisimman miellyttävänä. Toisaalta liian lämmin ruoka voi heikentää ruokahalua, koska ruumiinlämpö nousee ja kylläisyydentunne saavutetaan nopeammin.

Keittiötoimet innostavat
Ruuanlaitto ja muu keittiössä puuhailu on hyvä tapa valmistautua ruokailuun. Kun ruokaa laittaa itse tai yhdessä toisen kanssa, saa ruuasta itselleen mieleistä. Samalla ruuan tuoksu ja näkeminen herättelevät ruokahalua ja valmistaa elimistöä ruuan vastaanottamiseen. Keittiötoimet ovat myös hyvää aktivoivaa toimintaa. Aina ei ateriaa ehdi tai pysty laittamaan alusta saakka, jolloin voi esimerkiksi pilkkoa mieleisiä kasviksia valmisruuan kanssa.

Minkä näkee, sen muistaa
Ruuan asettelulla on merkitystä myös välipalojen syönnille: näkyvillä olevasta hedelmäkulhosta tulee otettua helpommin kuin kaapista, ja pöydällä oleva vesikannu toimii muistutuksena juomisesta.

Ikääntyneillä ylipainon merkitys ei ole yhtä suuri kuin keski-ikäisillä ja nuoremmilla, vaan voi jopa suojata. Varsinaisen laihduttamisen sijaan kannattaakin lisätä kasvisten käyttöä sekä huolehtia riittävästä liikunnasta. Tärkeää on muistaa nauttia ruuasta ja antaa houkutuksillekin välillä periksi, vaikka samalla huolehtiikin monipuolisesta ruokavaliosta.

kirjoittanut: Etyo Anneli Torvi