Kolesteroli

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine. Sitä tarvitaan aivoissa ja hermosoluissa sekä kaikissa aktiivisissa soluissa. Kolesterolia muodostuu elimistössä, ja sitä saadaan myös ruoasta. Maksa valmistaa kolesterolia elimistön tarvitseman määrän. Suositeltava veren kokonaiskolesterolipitoisuus on alle 5,0 mmol/l. Veren kolesterolitason nousuun vaikuttavat sekä perintötekijät että ravinto. Korkea kolesterolitaso on yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

lue lisää: www.sydan.fi

Kenelle sopii kananmuna?

Osana monipuolista ruokavaliota kananmuna sopii kaikille, erityisruokavaliota, kuten allergioita ja veganismia, lukuun ottamatta.

Mitä kananmuna sisältää ja kuinka paljon?

Kananmuna painaa noin 55 grammaa, ja siitä saa noin 7 grammaa proteiinia. Kananmunassa on hyvälaatuista proteiinia, joista puolet on valkuaisessa. Keltuaisessa on erilaisia vitamiineja, kuten A-, D- ja B12 -vitamiineja, sekä hivenaineita, kuten jodia ja seleeniä. Keltuaisessa on myös rasvoja ja kolesterolia. Energiaa yhdessä kananmunassa on noin 75 kcal. Kananmunassa on myös bioaktiivisia yhdisteitä, kuten koliinia ja luteiinia, joiden vaikutuksia terveyteen tutkitaan.

Sopiiko kananmuna päivittäiseen käyttöön?

Suurimmalle osalle suomalaisista yksi kananmuna sopii joka päivä, sillä uusimpien Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan kohtuullisella kananmunan käytöllä, eli muna päivässä, ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitautien, muistihäiriöiden tai 2 tyypin diabeteksen riskiin.

Olemme erilaisia sen suhteen, miten kehomme reagoi kananmunan kolesteroliin. Osa suomalaisista kantaa perimässään riskigeenejä. Näillä henkilöillä ruuasta saatava kolesteroli nostaa herkemmin veren kolesterolia, ja heillä on korkeampi riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistihäiriöihin.

Korkea LDL-kolesterolipitoisuus veressä on riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistihäiriöihin. Veren LDL-kolesteroliarvoja nostavat runsas tyydyttyneen, eläinperäisen rasvan käyttö, vähäinen täysjyväviljan ja kasvisten käyttö sekä liikkumattomuus ja runsas ylipaino.

Miksi kananmuna joutui 1980-luvulla pannaan?

Aiemmin arveltiin ruokavalion kolesterolin lisäävän veren kolesterolipitoisuutta ja siten lisäävän varsinkin sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Sittemmin osoittautui, että ruokavalion kolesterolin vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen on suurimmalla osalla ihmisistä hyvin pieni, eikä väestötutkimuksissa havaittu kananmunan syönnin yhdistyvän suurempaan sydänsairauksin riskiin. Joissain, varsinkin USA:ssa tehdyissä tutkimuksissa kananmunan syönti on tosin yhdistynyt suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin, mutta näissä tutkimuksissa kananmunia runsaasti käyttävät ovat olleet muilta tavoiltaan riskiryhmää: he tupakoivat ja syövät pekonia ja makkaroita muita enemmän ja liikkuvat vähemmän. Kananmuna oli ikään kuin merkki heikommista valinnoista, ilman, että sen käytöllä oli välttämättä itsenäistä vaikutusta sairastumisriskiin.

Mikä kananmunassa nyt kiinnostaa?

Itä-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että kananmunan syönti on yhteydessä parempaan aivotoimintaan verrattuna heihin, joiden kananmunan syönti oli vähäistä. Jatkotutkimuksena ollaan selvittämässä kananmunan keltuaisen koliini-nimisen bioaktiivisen yhdisteen merkitystä. Sillä vaikuttaa olevan myönteistä vaikutusta aivotoimintoihin ja muistiin.

Kysymyksiin vastauksia antoi FT, laillistettu ravitsemusterapeutti dos. Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta. Vastaukset on julkaistu Voimaa ruuasta -lehdessä 1/2019.

Riskigeeni ApoE:n tyyppi 4

Apo-E4 on sydän- ja verisuonisairauksien ja muistihäiriöiden riskitekijä. Noin kolmasosalla suomalaisista on perimässään apolipoproteiini-E:n tyyppi 4 (Apo-E4). Se on poikkeuksellisen suuri osuus kansasta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Heillä ruuan kolesteroli vaikuttaa enemmän veren kolesterolipitoisuuteen. Noin kolmella prosentilla väestöstä on Apo-E4/4 –tyyppi, eli he ovat erityisen herkkiä ruuan kolesterolille.